Marimekko chart

Värikkään kuvaajatyypin nimi on Marimekko chart, siis Marimekko-kuvaaja. Nimitys tulee siitä, että se näin väritettynä muistuttaa jotakin Marimekon kangasta - ehkä Maija Isolaa.

Marimekko chart
Kuvan lähde: http://peltiertech.com/Utility/MarimekkoUtility.htm

Kyseessä on (pysty)palkkikuvaaja siten, että palkin leveys kertoo samalla sen osuuden kokonaisuudesta. Kuvaajan molemmilla akseleilla näytetään %-osuudet. Esimerkkikuvaajassa ensimmäinen palkki eli engineering-osasto käyttää 40 % firman kuluista, minkä voi lukea vaaka-akselilta. Pystyakselilta näkee, miten menot jakautuvat osaston sisällä. Esimerkiksi engineering-osastolla matkustuksen osuus on alle 10 % osaston menoista, marketing-osastolla 70 %.

Kuvaajan avulla pystyy suhteuttamaan pinta-aloja toisiinsa. Suhteuttaminen silmämäärällä ei ole aina ihan helppoa. Jos engineering-osaston matkakuluja haluaa vertailla viereiseen research-osastoon, niin - hetken sinisiä suorakaiteita pyöriteltyäni - arvioin, että e-osaston sininen suorakaide on noin 3/4 r-osaston vastaavasta. Voi kyllä olla enemmän tai ehkä vähemmän. Marketing-osaston sininen suorakaide on varmasti suurin sinisistä alueista.

Marimekko-kuvaajan tekeminen on mahdollista Excelillä, mutta teko vaatii monta vaihetta. Löytyy myös valmisohjelmia ja apuohjelma Exceliin. R-kielellä tämmöisen voinee tehdä myös.

Courseran bisnesidea?

Jos kysytään suomalaiselta yläastelaiselta, niin Courseran tuote on tylsä - opiskelu! Siitä huolimatta, joulukuussa Coursera-opiskelijoiden määrä ylitti kaksi miljoonaa. Se lienee internetissäkin saavutus, sillä toiminta alkoi vasta viime vuoden huhtikuussa.

Courseran luojat Daphne Koller ja Andrew Ng perustavat toiminnan ajatukselle Education should be a right, not a privilege. Mikä sitten on Courseran bisnesidea tai ansaintalogiikka? Toistaiseksi rahoittajien merkitys on suuri, sillä miljoonat ilmaisten kurssien opiskelijat eivät tuo miljoonia Courseralle. Löysin aiheesta tuoreen artikkelin, jonka mukaan nyt keskitytään kehittämään toimintaa, eikä mitään kiirettä voittojen keräämiselle ole. Joitakin rahaverkkoja on kyllä jo laskettu, toisia kudotaan, mutta kaikkea ei ole vielä keksitty.

Monet netin ansaintaideat ovat kekseliäitä. Tulo voi syntyä pikkuisista  rahavirroista, esimerkkinä kumppanuusmarkkinointi, jota Courserakin hyödyntää Amazonin kumppanina. Kun opiskelija ostaa Amazonista kurssin opettajan suositteleman oppikirjan, saa Coursera hinnasta hitusen. Myös mainokset ovat mahdollisia, mutta niitä ei ole vielä näkynyt, ellei mukana olevien yliopistojen logoja katsota mainoksiksi.

Luontevan tienestimahdollisuuden tarjoaa se, että nykyiset suoritustodistukset, sertifikaatit, ovat lähinnä huiskutuslappuja. Maksulliset sertifikaatit ovat jo kehitteillä USAssa. Koulutuksen asiantuntijat arvioivat ensin kurssin. Hyväksi arvioidusta kurssista voidaan tulevaisuudessa järjestää valvottuja kokeita, joista saatu todistus on pätevä systeemiin kuuluvissa oppilaitoksissa. Toinen sisältöön liittyvä ansaintamahdollisuus ovat kurssien käyttölisenssit, jotka mahdollistavat kurssien käytön muuhun kuin yksityiseen tarkoitukseen. Lisenssillä yliopisto saa kurssille oman web-sivun, pääsyn opiskelijoidensa suorituksiin, ja voi hyödyntää kurssia omalla tavallaan.

Jotkut kurssit saattavat olla tulevaisuudessa maksullisia. Siitä on ollut jo pieniä merkkejä. Syksyllä erään kurssin opiskelijat saivat jälkikyselyn, jossa kysyttiin - paitsi kiinnostusta jatkokurssiin - myös paljonko he olisivat valmiita maksamaan jatkokurssista. Maksullisuus on vastoin ajatusta ”koulutus on oikeus, ei etuoikeus”, mutta aiemmin hyvin menestyneille opiskelijoille voisi antaa vapaaoppilaspaikan. Se sopisi Courseran henkeen, sillä yksi Courseran bisnesidea on rekrytointi: löytää lahjakkuuksia ja tarjota heidän tietojaan yrityksille.